Hirnahdus ystäväni..

Suna asteli talleilla katseli hevosia, jotka seisoivat paikoillaa eivätkä ne liikkuneet minnekkään. Paitsi yksi karnisassa yksi musta hevonen ei pysynnyt paikoillaan vai se rimpuili omassa boksissaan. Nainen kääntyi sen hevosen puoleen. mutt hevoset alkoivat liikkua omalla tavallaan karsinoissaa. hevoset eivät ole enään paikoillaa, kuuntelivaisija ja höröllä. Musta hevonen riuhuili paljon ennemmän kuin Suna oli kauempana siitä. Omista oli aikeen myydä hevosen pois tai myydä teuraaksi, kun kukaan ei pystynyt käsitellä sitä hevosta. Kaikki oli Sunarin varassa mikä kohtalo olisi mustalle hevoselle.

//Tulisin tänne uudemmalla hahmollani, Johnilla. Älä pelästy ;D//

Vaalea hiuksinen nuori mies asteli hiljalleen kohti talleja, taluttaen ruskean puhuvaa hevostaan. Mies huomasi tumman hahmon menevän talleille, mutat se ei Johnia paljoakaan kiinnostunut. Nyt oli tärkeintä saada Theo jonnekkin lepäämään viime reissun jälkeen. Ori, jota mies talutti, hirnui ja vikuroi suitsien toisessa päässä. John tunsi sadepisaroiden kosteuden kädellään, tihkun osuessa siihen. Ori nosti päätään vastahakoisesti sadetta vastaan, mutat nuorukainen veti kynsin ja hampain oria talleille päin. Saavuttuaan aivan tallin ovien tuntumaan John erotti, että toinen henkilö oli nainen ja vieläpä nuori. Nainen oli tuskin Johnia itseään paljoakaan nuorempi. John asteli rauhallisesti tallin ovista sisään. Theodoren kavioiden kopse kaikui pehmeästi tallissa. Mies asteli oriinsa kanssa tyhjälle karsinalle, vieden oriin sisään. John katseli nuorta naista sivusilmällä, samalla riisuen hevoseltaan suitsia ja satulaa pois. Theodore näykkäsi leikkisästi omistajansa takin paidan reunuksesta ja John kaivoi taskustaan pienen makupalan.
"Iltaa." John toivotti hyvän tuulisena ruskea hiuksiselle naiselle, joka taitoi hyvin hevosten kanssa oleilun.

// En pelästy//

Suna meni sisään karsinaan missä musta hevonen hirnuili ja poti uhkaavasti. Nainen seisoi oven pilessä vähän aikaa, mutta hiljalleen hän asteli syvemmälle hevosen karsinaa. Kuitenkin hän oli seinän vierellä. Hengitys oli aivan tasainen ja hevonen huomasi hyvin. Hevosella loppui keinoja karkoittaa ihmisen. Lopuksi Suna kurkotti porkkanan hevoselle ja musta ori söisen. lopuksi Suna poistui karsinasta ja katsoi hevosta ulko puolella. Hän hieman säikähti kun mies sanoi iltaa. sunar kääntyi ja hän sanoi "iltaa vaa teille herra."

John hymyili lämpimästi, mutta vakavamielisesti. Hänen täytyisi tavata tallien valvoja ja maksaa Theodoren karsinasta sievoisen summan. Hän siirsi suitset ja satulan käriltään karsinan edessä olevalle pidikkeelle. Ruskea ori venytteli kaulaansa pilttuunsa oven yli, yrittäen näykkiä isäntäänsä.
John hääräsi hetken harjojen kanssa, kunnes meni karsinaan. Antamalla näkkärin osan uskolliselle ratsulleen nuorukainen sai tämän hetkeksi paikalleen ja harjasi oriin kaulasta häntään. "Saanen udella ammattiasi, neito?" John sanoi kohteliaasti, tehden pienen eleen Theodoren korkean selän takaa.

Suna katsoi mustaa hevosta pikkuisen aikaa. Hyvä alkun orin kanssa. Suna ajatteli mielissään kun katsoi hevosta.
Nainen katsoi hieman miten mies puuhaili. Hänestä tuntui hieman, että mies oli pihalla tästä tallista.
- Näytät hieman hukalta. Tarvitseko apua? Suna kysyi.
- Saat udella. Ammatti on tai sitä ei voi lukea ja se on hevoskuiskaaja. Suna vastasi.

"Kyllä tämä tästä..." John sanoi, vaihtaen puolta ratsunsa kaulan alta. Hevoskuiskaaja...Ensimmäinen johon olen sattumalta tavannut. Mies ajatteli harjatessaan oriin vasenta kylkeä, siirtyen siittä ajan mukaan takajalkoihin.
Theodore seisoi kiltisti pää painuksissa, nuuhkien kuivia heiniä, jotka kasaantuivat oriin kavioiden alla litteäksi matoksi. Heinät narskuivat äänekkäästi, Johnin astellessa nyt oriin oikealle puolelle, laskien harjan käsistään lattialle, karsinan oven yli.

Tuuli puhalsi tallin surrten ovien välistä viileänä, mutat kuitenkin kylmänä ja se sai Theodoren viskelemään päätään. "Soh, poika." John sanoi, vetäen orin turvan syliinsä, katsoen tätä vaalean sinisillä silmillä, orin ruskeisiin silmiin. Ori rauhoittui kuin taikaiskusta, mutat tuo vaalea katse oli silel tuttu jo varsasta asti, eikä orin tehnyt mieli vaikeuttaa asioita mitenkään.
John hymyili vienosti naiselle.
"Minä olen muuten John." Nuorukainen sanoi. Hänen mielestään oli parempi esittäytyä nyt kuin myöhemmin.

Suna antoi toisen mustan hevosen olla omassa oloissa ja vähän ajan päästä alkaa kova reeni mustalle hevoselle. Nainen katsoi miehen harjausta. Hän huomasi miten he olivat ystäviä toisiinsa. Vaikka he olivaty pienenstä asti silti hevonen on villieläin sydämessä. Tulii likuttelli ylimääräisiä hiuksia, mitkä ei pysy nutturassa.
- Sinä sataik paljon rahaa ammatista, kun pystyt hoitamaan hevostasi. Suna sanoi hiljaisella änelä.
- Olen Suna. Hän sanoi.
Aurinko paistoi kauniisti. Hiljattain Suna meni pois, kun antoi Johnin ola hevosen kanssa. Musta ori katsoi Suna varoen ja antoi olla sen karsinaan. Karsinasta alkoi hinurtaa. Vieressä olivat hevoset eivät olenkaan piitanneet mitä oikein tapahtuu sielä karsinassa.

"Voisi sen niinkin sanoa..." John sanoi. Nuorukainen silitti ratsunsa turpaa, saaden vasta hyväilyksi työntäisyn. Samalla hän majatteli sisariaan ja toista ammattiaan. Milloin hän tapaisi heidät ja miten kertoisi ammateistaan, Evany kun on nopea kiivastumaan. John laski kätensä miekan tuppeele, sille joka sijaitsi lantion tienoilla.

- ai, niinkö vai. Suan sanoi.
Hän muisti katsoa kelloonsa ja kello näytti paljonkin. Nainen aseli mustan orin luoke kenelle oli antanut makupalan. Suna asteli rauhassa hattu päässä. hevone katsoi ihmistä tarkoilla silmillä. Suan oli laittanut riimun narun riimuusta kiinni ja talutti hevosen ulos. Hevonen oli todella innokas ja vautia piisasi. Ruskea hiuksine ei antanut otteesta helposti irti. Hevonen liikkui edes takasin ja Suan huomasi, että hevosta ei ollut pitkään aikaa viety ulos jalottelemaan eides tarhaan. he tulivat pyöreälle kentälle. Sisällä ja portit kiininä hän päästi hevosen vaapaaksi ja kädessä oli varmuuden vuoksi koulutus raippa. Mmusta ori laukkasi hullun pimein pyöreässä kentässä. Muut olevat hevoset katsoivat mustan orin laukaamista. Orilla oli häntä pystyssä ja askeleet olivat kauniita. Suna seisoi pyöreän kentän keskellä ja koulutus raippa oli vapaasti maata pitkin.

John lähti Sunan jälkeen ulos ja jäi nojaamaan puista aitaa vasten, katsellen orin siroa laukkaa, joka ei muistuttanut ollenkaan miehen oman orinsa laukkaa. Ihmisnuorukainen hymähti jotakin ja katsoi silmät lasittuneena nyt muita hevosia, kuitenkin vuorotellen Sunaa ja mustaa oria.

Suna antoi hevosen ihan rauhassa katsoa ympärilleen. Musta ori präiski ja hirnailli. Pyöressä aitauksesta ei nähnyt muita olevia hevosia ja se sai orin hieman peloksi. Ihmiset ja muut henkilöt pystyivät todella hyvin katsomaan harjoitustaan. Suna oli antanut hevosen hetken aikaa mennä minne sattui ja pysynnyt paikoillaan, mutta nyt Suna alkoi liikkua hiljalleen. Naisen liikkuminen sai hevosen ihmittelemään ja katsoi ihmistä paikoilleen. Suna ei sanonnu yhtään mitään, mutta eleillä teki pieniä liikeitä.

John hymähti itsekseen ja virnisti poikamaisesti. Hän jätti aidan rauhaan ja lähti jälleen talleille. Nuorukainen katsoi ratsuaan joka mässytteli tyytyväisenä heiniä, jotka joku tallipoika oli tuonut. Hän saattoi huomata pienen pojan joka katsoi tätä silmillä, joissa paistoi ihailua. John asteli pojan luokse, kyykistyi ja silitti pojan vaaleita hiuksia. "Älä pelästy, ystäväni. Olet antanut näköjään hevoselleni ruokaa. Tässä ota tämä." Hän sanoi ja antoi pojalle pienen tylppäteräisen tikarin. Nuorukainen huomasi kiitollisuuden ja ihmetyksen pojan kasvoilla kun tämä kumarsi ja kiitti nuorta herraa. John nousi ylös ja asteli ruskean ratsunsa luo. "Loma loppui, Theo." Hän äyskähti täysin eriäänen sävyyn kuin puhuessaan pojalle tai Sunalle.

Theo katsoi ärtymyksissään ja suu täynnä heinää isäntäänsä ja mulkautti tälel silmiään. John harjasi hieman hevosta ja heitti satulan voimakkaasti tämän selkään. Theo ei ollut moksiskaan, sillä John oli tehnyt selväksi, että heidän olisi jatkettava matkaansa. Saatuaan laitettua suitset ärtyneelel ratsulleen Johnny talutti tämän ulos ja heilautti nopeasti Sunalle. Hän ponkasi yhdessä vilauksessa ratsunsa selkänä ja lähti ravia pitkin kylän päätietä, kohti etelää.

//Minun on vedettävä John nyt pelsitä pois, koska minulta on tulossa kolmas hahmo ja paneudun siihen. Kiitokset seurasta //

Suna oli keskittynyt mustan ori hevosen ajamiseen, että hän ei huomannut mitä ympärillää oikein tapahtui. Yhdessä vaiheessä hän kylä huomasi, että John ei enän katsonnut hänen puuhaskelujaan. Hänkin vilkutteli takaisin, kun John kiiteli hevosensa selässä pois. Hän kyllä ihmetteli mikisi miehelle oli tullut hirveän kiire. Juuri tänään hän oli tullut ja varannut yhden boksin hevoselleensa. Ihmeelinen mies Suna ajatteli.

//Vai niin//